1 § Koulutustehtävä 

LAB-ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista ja antaa ja kehittää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.  

2 § Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 

Valtioneuvoston 24.10.2019 myöntämän toimiluvan perusteella LAB-ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:  

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot   

Ennen 1.1.2014 aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun LAB-ammattikorkeakoulussa, vaikka ammattikorkeakoululla ei enää olisi kyseisen alan koulutusvastuuta. Toimilupapäätöksen mukaisesti opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa ja saada tutkintonimikkeen ennen toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.  

3 § Tutkintokoulutuksen järjestäminen  

Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutuksina. Koulutus on ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.  

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kotimaisena tai kansainvälisenä yhteistyönä korkeakoulujen välisiin sopimuksiin perustuen. 

4 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on valtioneuvoston ammattikorkeakoulusta antaman asetuksen (1129/2014, 4 §) mukaisesti: 

1. 1)    laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja – taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä,
2. 2)    valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä, 
3. 3)    edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen, 
4. 4)    riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 

5 § Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on valtioneuvoston ammattikorkeakoulusta antaman asetuksen (1129/2014, 5 §) mukaisesti: 

1. 1)    laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä, 
2. 2)    syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä, 
3. 3)    valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen, 
4. 4)    hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 

6 § Opintojen laajuus ja mitoitus 

LAB-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.  Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on vähintään 30 opintopistettä. 

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 työtuntia opetusmenetelmistä tai -järjestelyistä riippumatta. Yhden lukuvuoden täysipäiväiset opinnot ovat ilman merkittävää aiemman osaamisen tunnustamista 60 opintopistettä, joka vastaa työmäärältään 1600 tuntia. 

7 § Muu koulutus 

LAB-ammattikorkeakoulussa voidaan järjestää erikoistumiskoulutusta, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muuta jatko- ja täydennyskoulutusta erillisinä opintojaksoina tai integroituna perusopetukseen rehtorin tai hänen määräämänsä päätöksen mukaisesti.  

Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Ammattikorkeakoulu voi myös järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa maksullista tilauskoulutusta.  

8 § Opetus- ja tutkintokieli  

LAB-ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joissa opetuskieli on englanti. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai oppimiskokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai oppimiskokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.  

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään opinnoissa käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai oppimiskokonaisuuden kielellä.   

9 § Opiskelijavalinta 

Ammattikorkeakoulun hallitus päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrän.  Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden valintatavoista ja -perusteista yksiköitä kuultuaan ja hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat.  

Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta. 

Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa. 

Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan: 

1. 1)    opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa; 
2. 2)    opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen; 
3. 3)    opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa; 
4. 4)    siirto-opiskelijoita; 
5. 5)    opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella; 
6. 6)    opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoille. 

10 § Opiskelijavalinnan purkaminen 

Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan alkuperäiset koulu- ja työtodistukset on tarkastettu tai SORA-menettely päätetty. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija ei ole toimittanut todistuksia ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Päätöksen opiskelijavalinnan purkamisesta tekee rehtori tai hänen määräämänsä.  

11 § Siirto-opiskelijan valinta 

Toisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva saman tai lähialan opiskelija voi hakea opiskeluoikeutensa siirtoa LAB-ammattikorkeakouluun.  Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää vuosittain siirtovalintojen valintatavoista- ja perusteista yksiköitä kuultuaan sekä päättää siirtoopiskelijan ottamisesta.  

12 § Tutkinto-ohjelman vaihtaminen  

Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelman vaihtoa. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää tutkinto-ohjelmien valintatavoista ja -perusteista yksiköitä kuultuaan. Päätöksen tutkinto-ohjelman vaihtamisesta tekee yksikön johtaja.

13 § Opiskelijavalintaan liittyvä oikaisumenettely ja muutoksenhaku  

Opiskelijavalintaan tai tutkinto-ohjelman vaihtamiseen koskevaan päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua LAB-ammattikorkeakoulun rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. 

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. 

Ammattikorkeakoulun syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12, kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. 

Tutkintoon johtava koulutus laaditaan siten, että 210 opintopisteen laajuisten ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta ja 240 opintopisteen laajuisten tutkintojen 4 vuotta.  

Ylemmän amk-tutkinnon 60 opintopisteen laajuisten koulutusten tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta ja 90 opintopisteen laajuisten koulutusten tavoitteellinen suoritusaika on 2,5 vuotta. Kokonaan verkkokoulutuksena järjestettävän ylemmän amk-tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika voi olla 2 vuotta. 

Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa opinnot yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Muun opiskelijan opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. 

Mikäli ammattikorkeakoulututkintoa ei ole suoritettu tavoitteellisessa suorittamisajassa opiskelijalla on oikeus jatkaa opintojaan yhden vuoden ajan (+ 1 vuosi).  Opiskelija tekee kaikkia puuttuvia suorituksiaan koskevan opiskelusuunnitelman vuoden jatkoajalle aikatauluineen ja keskustelee opintojensa loppuun saattamisesta tutoropettajansa kanssa.  Opiskelusuunnitelman hyväksyy tutoropettaja. Mikäli ylempää amk-tutkintoa ei ole suoritettu tavoitteellisessa suorittamisajassa, opiskelijalla on oikeus jatkaa opintojaan yhden lukukauden ajan. 

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa. 

Opiskeluoikeusaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. Jos opiskelija kuitenkin ilmoittautuu läsnä olevaksi tällaisen vapaan aikana, tutkinnon suorittamisaika kuluu.
Opiskeluoikeusaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. 

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan tulee joka lukuvuosi ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.  

Ennen 1.8.2015 aloittaneella opiskelijalla on oikeus ilmoittautua poissa olevaksi korkeintaan kahden lukuvuoden ajaksi, mutta kerralla vain yhdeksi lukuvuodeksi. 

Osaamispäällikkö voi myöntää hakemuksesta harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain sallimassa opiskeluoikeusajassa (tavoitteellinen suoritusaika + 1 vuosi). Lisäaikaa on haettava ennen opiskeluoikeusajan päättymistä. Lisäajan myöntäminen edellyttää, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäajan myöntämisessä otetaan opiskelijan elämäntilanne huomioon. Lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti enintään yksi lukuvuosi. Lisäajalla ei voi ilmoittautua poissa olevaksi. 

Lisäaikaa koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1440/2014 § 3) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa. 

Opiskelija, jonka opiskeluoikeus on päättynyt tai joka on eronnut ammattikorkeakoulusta, voi hakea määräaikaista opiskeluoikeutta tutkinnon loppuun saattamiseksi samaan tai vastaavaan koulutukseen, jossa opiskelijalla on aiemmin ollut opiskeluoikeus. 

Ammattikorkeakoulututkinnosta puuttuvia opintoja voi olla enintään 60 opintopistettä ja ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta puuttuvia opintoja voi olla enintään 30 opintopistettä. Myös avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot ja muualla hankittu osaaminen (AHOT) huomioidaan.  

Opiskeluoikeus myönnetään lukukauden alusta ja enintään kahdeksi lukukaudeksi. Määräaikaisena opiskeluoikeusaikana opiskelija ei voi ilmoittautua poissa olevaksi. Määräaikaiseen opiskeluoikeuteen ei myönnetä jatkoaikaa ilman erityisen painavaa syytä. Jos opiskelija ei valmistu myönnetyn opiskeluoikeuden aikana, opiskeluoikeuden saaminen edellyttää ammattikorkeakoulun normaalin opiskelijahakumenettelyn kautta tapahtuvaa opiskelupaikan saamista. 

Päätöksen määräaikaisesta opiskeluoikeudesta tekee koulutuksesta vastaava vararehtori. 

Määräaikaista opiskeluoikeutta koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1440/2014 § 3) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa.  

Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuttaan tai vapaaehtoista asepalvelusta, tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. 
Tutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi joka lukuvuosi 1.5.– 31.8.välisenä aikana. Opiskelija voi muuttaa läsnäolon poissaoloksi syyslukukauden osalta 31.8 mennessä ja kevätlukukauden osalta 31.12. mennessä. Poissaoloilmoittautumisen voi muuttaa läsnäoloilmoittautumiseksi milloin tahansa kuluvan lukuvuoden aikana.  

Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja, saada merkintöjä opintorekisteriin ja valmistua. Ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä ovat vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat. 

Poissa olevaksi ilmoittautunut opiskelija on itse velvollinen huomioimaan poissaolon vaikutukset opintososiaalisiin etuuksiinsa. Poissa olevaksi ilmoittautuneella on käytössään LAB-ammattikorkeakoulun käyttäjätunnus ja sähköposti.  

Jos opiskelija laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen tai hän ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissa olevaksi ilman lakisääteistä syytä, hänen opiskeluoikeutensa päätetään. 

Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ja maksettava asetuksen mukainen käsittelymaksu. Osaamispäällikkö voi myöntää opiskeluoikeuden, jos opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnosta puuttuvat opinnot opiskeluoikeuden aikana.  

Yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja opiskeluoikeudelle. Jos opiskelija ei maksa maksua ja haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi maksettuaan lukuvuosimaksun. Osaamispäällikkö voi myöntää opiskeluoikeuden, jos opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnosta puuttuvat opinnot opiskeluoikeuden aikana.  

Mikäli opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain sallimassa suoritusajassa, ei myönnetä lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, opiskeluoikeus todetaan päättyneeksi ja opiskelija kirjataan eronneeksi.  

Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus jatkaa anomuksesta opintojen suorittamista loppuun 17 §:n mukaisesti määräaikaisella opiskeluoikeudella tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Suoritettuaan tutkinnosta puuttuvat opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelija voi anoa opiskeluoikeuden palauttamista valmistumista varten.  

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. 

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon.  

Opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1440/2014 § 3) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa. Jos opiskelija osoittaa tarpeen opiskeluoikeuden jatkamiseen syntyneen rajoitetusta sairauspäivärahalla opiskelusta, ammattikorkeakoulu voi harkintansa mukaan olla perimättä hakemuksen käsittelymaksua.  

Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun rehtorilta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään. 

Ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta silloin, kun opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa.  

Peruuttamisperusteena on myös se, että opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksista, jotka voivat olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle tai on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. 

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää LAB-ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ammattikorkeakoulun on yhdessä opiskelijan kanssa selvitettävä mahdollisuudet hakeutua tai siirtyä muuhun koulutukseen. 

Ammattikorkeakoululla on velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) tieto sen toimialaan kuuluvien opetusalojen osalta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen. 

Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen. 

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelta. Peruuttamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, ellei valtakunnallinen opiskelijoiden oikeusturvalautakunta tai hallinto-oikeus kiellä päätöksen täytäntöönpanoa. 

Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi on kuvattu LAB-ammattikorkeakoulun SORA-lainsäädäntöä koskevassa toimintaohjeessa.  

Opiskelija voi luopua opiskelupaikastaan ilmoittamalla luopumisesta kirjallisesti. Luopumisilmoitus on sitova. Opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituksen saapumispäivästä lukien.  

Eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus ja opintosuoritusote (suomeksi ja englanniksi).  

Ammattikorkeakoulun on ammattikorkeakoululain (932/2014) 13 a §:n mukaan ja lain sallimin poikkeuksin perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta vähintään 1500 euron suuruinen lukuvuosimaksu. 

Ammattikorkeakoulun lukuvuosimaksujen suuruuden päättää ammattikorkeakoulun rehtori. Lukuvuosimaksuista on ammattikorkeakoululla erillinen ohjeistus. 

Ammattikorkeakoululla on lain edellyttämä apurahajärjestelmä lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseksi. Apurahajärjestelmän säännöt määritellään ammattikorkeakoulun rehtorin antamassa erillisessä ohjeessa.  

Opetussuunnitelmaa ohjaavat LABin strategia, tulevaisuuden ennakointi, työelämän kehitys ja tarpeet sekä konsernin strategia. Osaamisperustainen opetussuunnitelma mahdollistaa riittävän joustavan ja ketterästi reagoivan, yhteiskunnan muutoksissa ja ilmiöissä elävän kokonaisuuden. 

Opetussuunnitelmat ja niiden mahdolliset muutokset hyväksyy koulutuksesta vastaava vararehtori. 

Opetus toteutetaan opetussuunnitelman mukaisina osaamiskokonaisuuksina/opintojaksoina. Opetussuunnitelman rakenne jakautuu ydinosaamiseen ja sitä edistävään harjoitteluun ja opinnäytetyöhön sekä täydentävään osaamiseen. 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu ydinopintoja, täydentäviä opintoja sekä opinnäytetyö. 

Oppimiseen liittyvät osaamistavoitteet ja opintojen laajuudet määritellään opetussuunnitelmassa ja tarkemmat tiedot opiskelutavasta, arvioinnista ja käytettävästä materiaalista löytyvät toteutussuunnitelmasta.  

Opetussuunnitelma toimii oman henkilökohtaisen osaamissuunnitelman (HOPS) pohjana. Tutkinto-ohjelmaan kuuluu ydinopintoja, jotka on suoritettava saavuttaakseen tutkinnon osaamistavoitteet. Tämän lisäksi voi opintojen edetessä valita opintoja oman kiinnostuksen mukaan täydentävästä opintototarjonnasta tai mahdollisesti myös LAB-ammattikorkeakoulun tai jonkun toisen korkeakoulun tarjonnasta Suomessa tai ulkomailla. 

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.  

Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Osaaminen osoitetaan suullisesti tai kirjallisesti tai muulla sellaisella tavalla (esim. portfolio), josta osaaminen voidaan arvioida. 

Opiskelijan on viimeistään opintojakson alkaessa tehtävä asiaa koskeva hakemus tutoropettajalle.  Tutoropettaja päättää hyväksynnän sisällön ja laajuuden opintopisteinä. Tarvittaessa tutoropettaja konsultoi ko. opintojakson asiantuntijaopettajaa, joka arvioi osaamisen suhteessa opintojakson oppimistavoitteisiin.  

Kielten opintojaksojen hyväksilukemisesta ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun kielten osaamisesta päättää kielikeskuksen edustaja.  Hyväksiluettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon opintojen taso, laajuus, sisältö, suoritettujen opintojen ikä ja suoritettavan tutkinnon vaatimukset. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus osoittaa ammattikorkeakoulun vaatimusten mukainen osaaminen.  

Tutkintoon hyväksiluetaan enintään kymmenen vuotta vanhoja opintosuorituksia. Opintosuorituksen vanheneminen (10 v.) lasketaan opintosuorituksen arviointipäivästä. Tutkintoon ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yli tutkinnon laajuuden.  

Ulkomaisten yliopistojen kanssa yhteistyössä tuotetuissa kaksoistutkinnoissa tulee LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja olla vähintään 60 op.  

Jos opintojakso on hyväksiluettu LAB-ammattikorkeakoulun tutkintoon, sitä ei voi suorittaa uudestaan LAB-ammattikorkeakoulussa tai hyväksilukea uudestaan. LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettua opintojaksoa ei voi hyväksilukea muualla suoritetulla opintojaksolla. 

Jos opiskelija on tyytymätön opintosuorituksen hyväksiluvusta tehtyyn päätökseen, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksiluvusta päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedoksi hyväksilukemista koskevan päätöksen.  

Oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua LAB-ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Jokaisella opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen.  

Ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa sekä tukea ammatillista suuntautumista ja työllistymistä.  

Korkeakouluopinnot edellyttävät opiskelijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta omien opintojensa edistymisestä. Itseohjautuvan opiskelun lisäksi opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää erilaisia opintojen tueksi tarjottavia palveluja.  

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa tarkempia ohjeita ohjauksen sisällöstä ja toteutustavoista. 

Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) opintojensa alkuvaiheessa ja vastaa sen ylläpidosta ja päivittämisestä. HOPS tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa. HOPS sisältää opetussuunnitelmassa määritellyn tutkintorakenteen mukaisesti ydinopinnot ja täydentävät opinnot. 

Opiskelijat ilmoittautuvat kaikille opintojaksojen toteutuksille koulutuksesta vastaavan vararehtorin päättämän, erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Opintojakson opettaja ilmoittaa mahdollisista poikkeuksista ilmoittautumisaikoihin. Pääperiaate opintojaksojen toteutuksille hyväksymisessä on, että etusija on niillä opiskelijoilla, joiden opetussuunnitelmassa opintojakso kuuluu pakollisiin opintoihin. Aikuis- ja monimuotototeutuksissa sekä ylempien tutkintojen toteutuksissa etusija on niillä, jotka on valittu ko. koulutukseen.  

Opetuksen alkaessa opettaja hyväksyy opintojaksototeutukselle vahvistetun enimmäismäärän opiskelijoita. Opiskelija vahvistaa paikkansa opintojaksototeutuksella olemalla läsnä opetuksen alkaessa tai muutoin opettajan kanssa erikseen sovitulla tavalla, joka voi esimerkiksi olla ensimmäisen oppimistehtävän palautus.  

Jos opiskelija ei sairauden tai muun esteen vuoksi pysty osallistumaan opetuksen alkuun, hän voi myös vahvistaa opiskelupaikkansa ilmoittamalla siitä opettajalle etukäteen. Opintojakson toteutukselle hyväksyminen on ehdollinen niin kauan, kunnes opintojaksolle määritellyt edeltävyysehdot on tarkistettu. 

Hyväksytysti suoritetun tai hyväksiluetun opintojakson toteutukselle ei voi ilmoittautua uudelleen.  

Ammattikorkeakoulu käyttää jatkuvan arvioinnin lisäksi osaamisen arviointiin moninaisia tapoja. Opettaja määrittelee opintojakson suoritusvaatimukset ja niihin liittyvät tenttikäytännöt ennen opintojakson aloittamista. Opiskelijan tenttisuoritus on hylätty, mikäli suorituksen hyväksymisvaatimukset eivät täyty tai mikäli hän ilman perusteltua syytä jättää saapumatta tenttiin. Opintojakso voidaan suorittaa myös välikokein, mikäli tästä on ilmoitettu opintojaksokuvauksessa tai opintojakson alussa.  

Mikäli opiskelija tarvitsee tentissä yksilöllisiä järjestelyjä, noudatetaan LABin ohjeita tenttimisen erityisjärjestelyistä. 

Ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto voivat sisältää enintään kymmenen vuotta vanhoja opintosuorituksia. Myös tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa pois lukien julkishallinnon kielitutkinto (toinen kotimainen kieli), joka ei vanhene. Perustellusta syystä pidemmästä opintosuorituksen voimassaolosta päättää koulutuksesta vastaava vararehtori.

Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja (ml. opinnäytetyö). Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.  

Opettajan on säilytettävä tenttien vastauspaperit ja muut vastaavat opintosuoritukset sekä tenttien osallistujalistat vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 

Opintosuoritusten ohjaus- ja arviointiprosesseissa voidaan käyttää sähköistä plagiaatintunnistusohjelmaa.  Jos plagiaatintunnistusohjelman (esim. Turnitin) käyttö on osa opintosuorituksen arviointia tai ohjausta, opiskelija ei voi kieltää järjestelmän käyttämistä työnsä tarkastamiseen, jos haluaa työnsä arvioitavaksi. Opettajalla on aina oikeus vaatia tarkastus plagiaatintunnistusohjelmalla, jos on aihetta epäillä opiskeluvilppiä. 

Opiskelija vastaa kirjallisissa kurssitöissä hyödynnettyjen lähteiden merkitsemisestä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Opettajalla tulee olla halutessaan mahdollisuus tutustua töissä hyödynnettyihin alkuperäislähteisiin opiskelijan töitä arvioidessaan. Mikäli opiskelija hyödyntää tekoälyä kurssityön lähteenä, opiskelija vastaa tekoälyn tuottamien alkuperäisaineistojen tallentamisesta ja myöhemmästä saatavuudesta.   

Opettajan tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa tiedot tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opiskelijoiden tietoon. Opintojakson loppuarvosana kirjataan opiskelijarekisteriin viimeistään 30 vrk:n kuluessa opintojakson viimeisestä opintosuorituksesta. Päivä, jolloin opiskelija on tehnyt kaikki tiettyyn opintojaksoon vaadittavat suoritukset opintojakson aikataulun mukaisesti ja opintojakso on arvioitu, on opintojakson suorittamispäivä.  

Kesä-heinäkuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon kahden kuukauden kuluessa, kuitenkin viimeistään elokuun loppuun mennessä. Joulukuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon 45 vrk:n kuluessa.

Julkisesti nähtävillä olevassa arvioinnissa saa opintojakson tietojen lisäksi näkyä opintosuorituksen arvioitavaksi jättäneistä opiskelijanumero ja numeroarviointi. Julkisesti nähtävillä olevassa arvioinnissa ei saa olla opiskelijan nimeä tai opiskelijan suoritusta koskevaa sanallista arviointia. 

Opiskelijarekisteriin tallennettuihin tuloksiin ei tehdä muutoksia, ellei tallennuksessa tai tiedoissa ole virheitä. Rekisteristä ei esim. poisteta suoritettuja opintoja eikä opintojaksojen arviointiasteikkoja muuteta.   

Hyväksytyistä opinnoista annetaan arvosana kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) tai välttävä (1). Hylätyistä opintojaksoista annetaan arvosana hylätty (0). Opintojakso voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty/hylätty. Opinnäytetöiden arvioinnissa sovelletaan samaa asteikkoa kuin muissakin opinnoissa. 

Opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat osasuoritukset vaikuttavat opettajan ennalta määräämällä tavalla opintojakson lopulliseen arvosanaan yhdessä mahdollisen tenttiarvosanan kanssa. Jos opintojaksolle hyväksytty opiskelija ei tee opintojakson suorituksia, opintojakso arvioidaan hylätyksi. Opintojaksolle ilmoittautumista ei voi perua yhdenkään arvioidun osasuorituksen jälkeen.  

Opintojakson suoritusvaatimukset ovat voimassa vuoden ajan opintojakson opetuksen päättymisestä.  

Opiskelijan on ilmoittauduttava uusintatenttiin 14 vuorokautta ennen tenttiä ammattikorkeakoulun sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta tai muulla opettajan ilmoittamalla tavalla. Tentti-ilmoittautuminen on mahdollista perua kuusi vuorokautta ennen tenttipäivää. Tenttiin ilmoittautunut opiskelija saa hylätyn arvosanan, mikäli hän ilman perusteltua syytä jää siihen saapumatta. 

Opiskelijalla on oikeus uusia hylätyn opintojakson suoritus kaksi kertaa yhden vuoden aikana siitä hetkestä alkaen, kun kurssi on päättynyt.  

Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa tenttimällä yhden kerran vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, jolloin arvosana on kirjattu opintorekisteriin. Jos korotusyrityksen arvosana on heikompi kuin alkuperäinen, jää alkuperäinen arvosana voimaan.  

Hyväksytyn arvosanan korotusoikeus on vain koko opintojakson osalta ja korotusyritys koskee vain opintojakson tenttiä. Korotusyrityksen edellytyksenä on, että opintojakson arvosanaa on mahdollista tenttimällä korottaa.  Opintojakson muita osasuorituksia ei voi korottaa. 

Opettaja voi perustellusta syystä ja resurssien salliessa antaa korottaa myös muulla tavalla kuin tenttimällä suoritettavaa opintojaksoa. Siinä tapauksessa korotusoikeus koskee kaikkia kurssilla olevia opiskelijoita.  

Opiskelija, joka on jo saavuttanut opintojakson arvosteluasteikon parhaan loppuarvosanan, ei voi osallistua opintojakson uusintatentteihin. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa.  

LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja ei voi korottaa hyväksilukemalla opintojakso muualla suoritetuilla opinnoilla. 

Tarkemmat tiedot opintojen arvioinnista on esitetty opintojakson toteutussuunnitelmassa. 

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on lain mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. 

Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut edellä mainitusta päätöksestä tiedon. 

Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta, jonka tehtävänä on opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet määrää ammattikorkeakoulun hallitus. 

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on suunnittelu- tai tutkimustyön luonteinen opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö on julkinen. Opinnäytetyön laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja sen laajuus on vähintään 15 opintopistettä. Rakennusmestarikoulutuksen opinnäytetyön laajuus voi olla vähintään 10 opintopistettä. 

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. 

Opinnäytetyö tehdään suomen tai englannin kielellä.  

Opinnäytetyö laaditaan työelämälle tarpeellisesta aiheesta, jonka opettaja ja opiskelija keskenään sopivat. Opinnäytetyö voidaan suorittaa myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Tällöin on kuitenkin opiskelijan itsenäinen osuus työstä pystyttävä osoittamaan ja arvioimaan. 

Opinnäytetyöstä laaditaan opetussuunnitelmassa asetettujen vaatimusten mukainen kirjallinen opinnäytetyöraportti, jonka opiskelija tallentaa Theseus-verkkokirjastoon ja määrää tallennusvaiheessa opinnäytetyölleen käyttöoikeudet. Kaikki LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarkastetaan Turnitin-tieteellisen kirjoittamisen ohjelmalla. Tarkastamisen tekee opiskelija ja ohjelman käytöstä kerrotaan opiskelijalle etukäteen. 

Tutkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön alaan (sisällön kypsyysnäyte) ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (kielitaidon kypsyysnäyte).  Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on Suomessa saanut koulusivistyksensä. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, päättää osaamispäällikkö kypsyysnäytteen kielen. Kypsyysnäyte on yksilötehtävä, vaikka opinnäytetyö olisi kirjoitettu parityönä.    

Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää ammattikorkeakoulun yhteisten ja yleisten opinnäytteiden ohjeiden antamisesta. Koulutusalat voivat antaa tarkempia ohjeita.  

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa 

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen sekä 
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. 

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa esitetyn kielitaidon. 

Kielikeskuksen johtaja voi myös erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Päätös pitää perustella kirjallisesti.  

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle tutkintotodistuksen suoritetusta tutkinnosta ja tutkintotodistuksen liitteen, josta näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintojaksot ja niiden arvosanat. Tutkintotodistusten mallit vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori. 

Todistukseen kirjoitetaan tutkinnon ja tutkintonimikkeen lisäksi tutkinnon keskeinen sisältö ja sen laajuus, ohjelman nimi ja mahdollinen ammatillinen pääaine tai suuntautuminen ja opinnäytetyön aihe. Ammattikorkeakoulututkinnon todistuksessa on maininta harjoittelun hyväksymisestä. 

Tutkintotodistukseen merkitään myös suomen tai ruotsin kielen taito. Todistukseen merkitään koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielisiltä opiskelijoilta koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä arvosanat maan toisen kielen suullisessa ja kirjallisessa taidossa.

Ammattikorkeakoulu antaa tutkinnon suorittaneelle tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement). Liitteessä annetaan tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 

Tutkintotodistuksen ja tutkintotodistusliitteen (Diploma Supplementin) allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori tai hänen määräämänsä. 

Opiskelun aikana opiskelijalla on oikeus saada opintorekisteriote todistuksena opintosuorituksistaan. 

Tutkintotodistus myönnetään heinäkuuta ja joulukuun loppua lukuun ottamatta kolmen viikon kuluessa valmistumishakemuksen lähettämisestä. Tutkintotodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut tutkintoon kuuluvat opinnot. 

40 § Opiskelijoiden tasavertaisuus  

Kaikkia LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opiskelemaan hakevia kohdellaan tasavertaisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnassa noudatetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.  

41 § Esteetön oppimis- ja toimintaympäristö  

LAB-ammattikorkeakoulu sitoutuu edistämään esteetöntä korkeakouluopiskelua yhdenvertaisuuslain ja ammattikorkeakoulun esteettömyyttä koskevien menettelyohjeiden edellyttämällä tavalla. Koulutuksen järjestämisessä ja oppimisen ohjaamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon opiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja valmiudet opintojen suorittamiseen.  

42 § Tiedottaminen 

Opintopalvelut tiedottaa opiskelijoille opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista. Yksittäisiin opintojaksoihin ja projekteihin liittyvistä asioista tiedotetaan opettajan kanssa yhdessä sovittua kanavaa käyttäen. Opiskelijan velvollisuus on seurata näitä tiedotuskanavia opiskelunsa ajan. 

Opiskelijan tulee huolehtia yhteystietojensa ajantasaisuudesta koko opintojensa ajan. Sähköpostikirjeenvaihdossa opintopalvelut käyttää aina opiskelijan virallista ammattikorkeakoulun antamaa sähköpostiosoitetta. Myös opiskelijan on ammattikorkeakoulun kanssa sähköpostitse asioidessaan lähetettävä sähköpostinsa ammattikorkeakoulun hänelle antamasta sähköpostiosoitteesta. 

43 § Opiskelijapalaute ja opetusta koskevat huomautukset 

Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan ammattikorkeakoulun opetuksen ja muiden toimintojen kehittämiseen mm. antamalla palautetta ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään kuuluvien palautemenettelyiden kautta. Palautetta kootaan opintojaksokohtaisesti sekä tietyissä opintojen vaiheissa; esim. opintojen alussa ja valmistumisen yhteydessä.  

Opiskelija voi antaa palautetta opetuksesta vapaamuotoisesti esimerkiksi yksikön johtajalle, osaamispäällikölle, opintopalveluiden henkilökunnalle tai koulutuksesta vastaavalle vararehtorille.  

Opintojaksojen opetukseen, saamaansa ohjaukseen, opetusjärjestelyihin tai muuhun ammattikorkeakoulun opetustoimeen liittyvään asiaan tyytymätön opiskelija/opiskelijaryhmä voi tehdä ammattikorkeakoululle vapaamuotoisen, kirjallisen huomautuksen. Huomautus annetaan eLABissa olevan aloite- ja palautekanavan kautta. Palaute käsitellään palautekanavan prosessin mukaisesti. 

44 § Opiskeluvilppi ja opiskelijan kurinpito  

Opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakouluopiskelun eettisten toimintaperiaatteiden tuntemista ja niiden noudattamista. Eettisesti ongelmallisissa tilanteissa opiskelijoita autetaan ja ohjataan toimimaan oikein. Kaikki epäilykset opiskeluvilpistä tutkitaan ja todennetusta opiskeluvilpistä rangaistaan.  

Ammattikorkeakoululain (932/2014 38 §) mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 

• häiritsee opetusta, 
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, 
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä, 
• kieltäytyy ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen osoittamisesta tai 
• on ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. 

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä 2 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. 
Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. 

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat edellä tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata. 

Samalla, kun opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. 

Vilpilliseksi menettelyksi luetaan sekä vilpin tekeminen että vilppiin avustaminen. 

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa tarkemmat ammattikorkeakoulun yhteiset menettelyohjeet opiskelun vilppitapausten varalle. 

45 § Vilppi tentissä 

Tentti on aina lähtökohtaisesti yksilösuoritus, ellei toisin ole erikseen ohjeistettu. 

Tenttitilaisuuden valvojan on poistettava vilpistä epäilty opiskelija välittömästi tenttitilaisuudesta ja suoritus hylätään. Tentinvalvojan toiminta vilppiepäilytapauksissa on ohjeistettu tentinvalvojan ohjeessa. 

Jos vilppi havaitaan vasta tentin päätyttyä (esim. sähköinen tentti), tulee arvioinnin suorittavan opettajan hylätä opintosuoritus. 

Jos hyväksymismenettelyyn jätetty opinnäytetyö sisältää plagioitua tekstiä, tulee työ hylätä tai esittää arvosanaa hylätty.  

Kurinpitorangaistuksen osalta sovelletaan, mitä 43 §:ssä on määrätty. Vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan ammattikorkeakoulun yhteisten menettelyohjeiden mukaisesti.  

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2024 alkaen.