Korkeakoulututkinnoissa suoritetaan toisen kotimaisen kielen opintojaksot, jotka hyväksytään valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavana suorituksena. Valtionhallinnon kielitutkintoa korvaavan toisen kotimaisen kielen suorittaminen osana korkeakoulututkintoa perustuu Suomen lakiin julkisyhteisöjen henkilöiltä vaadittavasta kielitaidosta.

Ruotsi toisena kotimaisena kielenä

Suomenkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija saa suoritusmerkinnän automaattisesti, kun hän suorittaa opintojaksot Svenska i arbetslivet, skriftlig ja Svenska i arbetslivet, muntlig. 

Korkeakoulujen arvosanat 1–3 vastaavat kielitutkinnon arvosanaa tyydyttävä ja arvosanat 4–5 arvosanaa hyvä.

Ruotsin kielessä opiskelija saa tutkintotodistukseen erillisen arvosanan kirjallisesta ja suullisesta taidosta.

Suomi toisena kotimaisena kielenä

Ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskeleva opiskelija saa suoritusmerkinnän, kun hän suorittaa opintojakson Asiantuntijan viestintätaidot. Ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija saa vapautuksen tutkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista, ja hän valitsee tilalle vastaavan määrän muita kieli- ja viestintäopintoja.

Ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskeleva opiskelija suorittaa opintojakson Julkishallinnon suomen kieli. Kielitutkinnon suorittaakseen opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksolle KS00BX33 Julkishallinnon suomen kieli ja ottaa sähköpostilla yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan. Kun opiskelija on suorittanut kielitutkintoon kuuluvan kokeen hyväksytysti, hänelle merkitään opintorekisteriin arvosana hyvä.

Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (2003/424)

Korkeakouluopiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella. Laissa vaaditaan kyseisen alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijan on osoitettava kielitaitoa, joka on ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellinen.

2) sellainen vähintään yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen ja mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.