1 § Tehtävä

LAB-ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

2 § Tutkinnot

LAB-ammattikorkeakoululla on tutkinnonanto-oikeus seuraaviin tutkintoihin:

Ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Ennen 1.1.2014 aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun LAB-ammattikorkeakoulussa, vaikka ammattikorkeakoululla ei enää olisi kyseisen alan koulutusvastuuta. Toimilupapäätöksen mukaisesti opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa ja saada tutkintonimikkeen ennen toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. 

3 § Tutkintokoulutuksen järjestäminen 

Koulutus järjestetään ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelma on ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. 

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kotimaisena tai kansainvälisenä yhteistyönä korkeakoulujen välisiin sopimuksiin perustuen.

4 § Opintojen voimassaoloaika

Ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto voivat sisältää enintään kymmenen vuotta vanhoja opintosuorituksia. Myös tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa pois lukien julkishallinnon kielitutkinto (toinen kotimainen kieli), joka ei vanhene. Perustellusta syystä pidemmästä opintosuorituksen voimassaolosta päättää koulutuksesta vastaava vararehtori.

5 § Opetus- ja tutkintokielet 

LAB-ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joissa opetuskieli on englanti. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai oppimiskokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kielten opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään opinnoissa käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai opintokokonaisuuden kielellä. Opettaja voi antaa mahdollisuuden tehdä opintosuoritukset myös suomen kielellä.

6 § Jatkuva oppiminen

LAB-ammattikorkeakoulussa voidaan järjestää erikoistumiskoulutusta, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muuta jatko- ja täydennyskoulutusta.

LAB-ammattikorkeakoulun läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua opintoihin avoimen ammattikorkeakoulun kautta, ellei avoimen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla toisin todeta.

Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkea­kouluopintoja varten. Ammattikorkeakoulu voi myös järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa maksullista tilauskoulutusta.

LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuneella alumnilla on oikeus suorittaa opintoja ammattikorkeakoulun määrittelemien ehtojen mukaisesti valmistumisensa jälkeen.

Jatkuvan oppimisen koulutuksesta annetaan ammattikorkeakoulun osallistumis- tai suoritustodistus.

7 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Ammattikorkeakoulun on ammattikorkeakoululain (932/2014) 13 a §:n mukaan ja lain sallimin poikkeuksin perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattavat maksut lukuvuodessa.

Ammattikorkeakoulu päättää koulutuksen järjestämiskustannusten laskentaan ja maksujen perimiseen sekä apurahojen ja muiden avustusten maksamiseen liittyvistä järjestelyistä.

8 § Koulutuksen johtamisjärjestelmä

Koulutuksen johtamisjärjestelmä perustuu LAB-ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja tässä tutkintosäännössä määriteltyihin vastuisiin.

Koulutuksen johtamisen tavoitteena on strategisten tavoitteiden toteuttamisen tukeminen, päällekkäisten toimintojen poistaminen sekä koulutuksen kehittäminen. Johtamisjärjestelmä kattaa ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulukoulutuksen.

Koulutuksesta vastaava vararehtori vastaa koulutuksen toiminnoista ja kehittämisestä yhdessä yksiköiden johtajien ja osaamispäälliköiden kanssa.

9 § Koulutuksen johtamisen ryhmä

Koulutuksen johtamisen ryhmä suunnittelee ja toteuttaa strategisten tavoitteiden mukaiset toimenpiteet.  Koulutuksen johtamisen ryhmä seuraa strategisten tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ja raportoi johtoryhmälle sekä huolehtii johtoryhmässä asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta operatiivisissa työryhmissä. 

10 § Edutiimi

Edutiimin tehtävänä on yhteisten käytäntöjen ja sovittujen toimenpiteiden edistäminen ja toteutuminen yksiköissä sekä käsitellä opintopalveluiden ajankohtaiset asiat.

11 § Future Learning -työryhmä

Työryhmän tehtävänä ja tavoitteena on vahvistaa ja kehittää korkeakoulun henkilöstön pedagogista osaamista ja opetuksen laatua. Työryhmä tukee uudistuvaa opettajuutta yhteiskehittämisen ja kollegiaalisen oppimisen kautta. 

12 § Opiskelijavalinta tutkintoihin ja erikoistumiskoulutuksiin

LAB-ammattikorkeakoulun hallitus päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrän.  

Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden valintatavoista ja -perusteista yksiköitä kuultuaan ja hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat.

Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.

13 § Siirto-opiskelijan valinta

Toisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva saman tai lähialan opiskelija voi hakea opiskeluoikeutensa siirtoa LAB-ammattikorkeakouluun.  Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää vuosittain siirtovalintojen valintatavoista ja -perusteista yksiköitä kuultuaan sekä päättää siirto-opiskelijan ottamisesta. 

14 § Opiskelijavalinnan purkaminen

Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan kansallisessa suoritusrekisterissä olevat suoritukset tai alkuperäiset tai maakohtaisesti määritellyllä tavalla oikeiksi todennetut kopiot vaadituista edelliseen tutkintoon liittyvistä dokumenteista on tarkastettu tai SORA-menettely päätetty. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei ole toimittanut vaadittuja dokumentteja pyydetyllä tavalla tai ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja. Päätöksen opiskelijavalinnan purkamisesta tekee koulutuksesta vastaava vararehtori. 

15 § Tutkinto-ohjelman vaihtaminen 

Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelman vaihtoa. Yksikön johtaja päättää tutkinto-ohjelmien valintatavoista ja -perusteista yksiköitä kuultuaan. Päätöksen tutkinto-ohjelman vaihtamisesta tekee yksikön johtaja. 

16 § Opiskelijavalinnan oikaisumenettely 

Opiskelijavalintaan tai tutkinto-ohjelman vaihtamiseen koskevaan päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua LAB-ammattikorkeakoulun rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön takia muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla.

Jos opiskelija ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1.1.2027 alkavaan koulutukseen. 

Ammattikorkeakoulun syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12. Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan tulee joka lukuvuosi ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun päättämällä tavalla. Ensimmäisenä lukuvuonna tutkinto-opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuttaan tai vapaaehtoista asepalvelusta, tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.

Jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi joka lukuvuosi 1.5.–31.8.välisenä aikana. Opiskelija voi muuttaa läsnäolon poissaoloksi syyslukukauden osalta 31.8 mennessä ja kevätlukukauden osalta 31.12. mennessä.  Poissaoloilmoittautumisen voi muuttaa läsnäoloilmoittautumiseksi milloin tahansa kuluvan lukuvuoden aikana. 

Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja, saada merkintöjä opintorekisteriin ja valmistua. Ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä ovat vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat.

Poissa olevaksi ilmoittautunut opiskelija on itse velvollinen huomioimaan poissaolon vaikutukset opintososiaalisiin etuuksiinsa. Poissa olevaksi ilmoittautuneella on käytössään LAB-ammattikorkeakoulun käyttäjätunnus ja sähköposti. 

Tutkintoon johtava koulutus laaditaan siten, että 210 opintopisteen laajuisten ammatti­korkeakoulu­tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta ja 240 opintopisteen laajuisten tutkintojen 4 vuotta.

Ylemmän amk-tutkinnon 60 opintopisteen laajuisten koulutusten tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta ja 90 opintopisteen laajuisten koulutusten tavoitteellinen suoritusaika on 2,5 vuotta. Kokonaan verkkokoulutuksena järjestettävän ylemmän amk-tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta.

Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa opinnot yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa.Muun opiskelijan opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Mikäli ammattikorkeakoulututkintoa ei ole suoritettu tavoitteellisessa suorittamisajassa opiskelijalla on oikeus jatkaa opintojaan yhden vuoden ajan. Opiskelijan tulee päivittää opintosuunnitelmansa ajoituksineen vuoden jatkoajalle ja keskustella opintojensa loppuun saattamisesta tutoropettajansa kanssa. Mikäli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei ole suoritettu tavoitteellisessa suorittamisajassa, opiskelijalla on oikeus jatkaa opintojaan yhden lukukauden ajan.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. Jos opiskelija kuitenkin ilmoittautuu läsnä olevaksi tällaisen vapaan aikana, tutkinnon suorittamisaika kuluu. Myös ensimmäisen vuoden poissaolo oman sairauden tai vamman vuoksi kuluttaa opiskeluaikaa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

Jos opiskelija laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.

Osaamispäällikkö voi myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen tutkinto-opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 20 §:ssä säädetyssä ajassa. Lisäaikaa on haettava ennen opiskeluoikeusajan päättymistä. Lisäajan myöntäminen edellyttää, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa loppuun saattamiseksi. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi. 

Lisäaikaa myönnetään, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäajan myöntämisessä otetaan opiskelijan elämäntilanne huomioon.

Lisäajalla opiskelija ei voi ilmoittautua poissa olevaksi. 

Lisäaikaa koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1440/2014 § 3) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut lukuvuodelle ammattikorkeakoulun päättämällä tavalla tai ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissa olevaksi ilman lakisääteistä syytä, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti opiskeluoikeuden palautusta ja maksettava opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu. Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee osaamispäällikkö. Päätökseen voi pyytää oikaisua sen mukaan, mitä 23 §:ssä on säädetty.

Ammattikorkeakoulut perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja opiskeluoikeudelle. Jos opiskelija ei maksa maksua ja haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi maksettuaan lukuvuosimaksun ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksun. Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee osaamispäällikkö.

Opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen (1440/2014 § 3) mukainen hakemuksen käsittelymaksu 50 euroa 

Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa ammattikorkeakoululaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, menettää opiskeluoikeutensa. 

Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus jatkaa opintojen suorittamista loppuun avoimessa ammattikorkeakoulussa. Suoritettuaan tutkinnosta puuttuvat opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista valmistumista varten. 

Jos opiskelija ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan aiemman opiskeluoikeutensa.

Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun rehtorilta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianomainen hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta niin kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (2019/808) säädetään.

Ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta silloin, kun opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa. 

Peruuttamisperusteena on myös se, että opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksista, jotka voivat olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle tai on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää LAB-ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 

Ammattikorkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen ennen opiskeluoikeuden peruuttamista. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää ammattikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

Ammattikorkeakoululla on velvollisuus antaa Lupa- ja valvontavirastolle tieto sosiaali- ja terveydenhuollon opetusalojen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen.

Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelta. Peruuttamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, ellei valtakunnallinen opiskelijoiden oikeusturvalautakunta tai hallinto-oikeus kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.

Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi on kuvattu LAB-ammattikorkeakoulun SORA-lainsäädäntöä koskevassa toimintaohjeessa. 

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen.

Opiskelija voi luopua opiskelupaikastaan ilmoittamalla luopumisesta kirjallisesti. Luopumisilmoitus on sitova. Opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituksen saapumispäivästä lukien. Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojaan, hänen on saatava opiskelupaikka ammattikorkeakoulun normaalissa opiskelijavalinnassa.

Opetussuunnitelmaa ohjaavat LABin strategia, tulevaisuuden ennakointi, työelämän kehitys ja tarpeet sekä konsernin strategia. Koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy opetussuunnitelmat ja niiden muutokset.

Nykyisissä opetussuunnitelmissa esitetään tutkinto-ohjelmien rakenne sekä tutkintoon kuuluvien opintojaksojen osaamistavoitteet. 1.8.2026 alkaen hyväksyttävissä opetussuunnitelmissa esitetään tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet ja rakenne sekä tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kuvaukset ja osaamistavoitteet.

Ammattikorkeakoulututkinnon ydinosaamisen opinnot ovat perus- ja ammattiopintoja, ammattitaitoa edistävä harjoittelua sekä opinnäytetyö. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ydinosaamisen opinnot ovat syventäviä ammattiopintoja sekä opinnäytetyö. Tutkinto-ohjelmaan voi kuulua tämän lisäksi täydentävän osaamisen opintoja LAB-ammattikorkeakoulun tai jonkun toisen korkeakoulun tarjonnasta Suomessa tai ulkomailla.

Tutkinto-ohjelman koulutuskuvauksen tekstin tulee sisältää tutkintotason osaamistavoitteet eli kompetenssit. Tutkinto-ohjelman ydinosaamisen opintojaksojen tulee tuottaa tutkintotason osaamistavoitteet.

Opintojakson suoritustavat määrätään opetussuunnitelmassa. Osaamispäällikkö voi perustelluista syistä määritellä muunkin suoritustavan ja ajankohdan.

Ulkomaisten yliopistojen kanssa yhteistyössä tuotetuissa kaksoistutkinnoissa tulee LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja olla vähintään 60 op. Koulutuksesta vastaava vararehtori voi perustelluista syistä poiketa edellä mainitusta opintopistemäärästä. 

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 työtuntia opetusmenetelmistä tai -järjestelyistä riippumatta.

Tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa edellyttää 60 opintopisteen suorittamista yhden lukuvuoden aikana, jolloin vuosittaisen työn määrä on keskimäärin 1600 tuntia. 

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä muulla tavoin hankittua osaamista. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan suullisella tai kirjallisella kuulustelulla tai muulla sellaisella tavalla, josta osaaminen voidaan arvioida.

Osaamista voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä.

Opiskelijan on viimeistään opintojakson alkaessa tehtävä hakemus opintojen hyväksilukemisesta tutoropettajalle.  Tutoropettaja päättää hyväksiluvuista ja konsultoi tarvittaessa opintojakson opettajaa asiantuntijana. Kielten opintojaksojen hyväksilukemisesta ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun kielten osaamisen hyväksiluvuista päättää kielikeskuksen edustaja. 

Tutkintoon hyväksiluetaan enintään kymmenen vuotta vanhoja opintosuorituksia. Opintosuorituksen vanheneminen (10 v.) lasketaan opintosuorituksen arviointipäivästä. Tutkintoon ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yli tutkinnon laajuuden. 

Hyväksiluettavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia. Hyväksiluettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon opintojen taso, laajuus, sisältö, suoritettujen opintojen ikä ja suoritettavan tutkinnon vaatimukset.

Opinnäytetöitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea. Kypsyysnäytteistä säädetään tarkemmin 47 §:ssä. 

Jos opintojakso on hyväksiluettu LAB-ammattikorkeakoulun tutkintoon, sitä ei voi suorittaa uudestaan tai hyväksilukea uudestaan samaan tutkintoon. LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettua opintojaksoa ei voi hyväksilukea muualla suoritetulla opintojaksolla.

Jos opiskelija on tyytymätön opintosuorituksen hyväksiluvusta tehtyyn päätökseen, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksiluvusta päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedoksi hyväksilukemista koskevan päätöksen. 

Oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua LAB-ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen. 

Opiskelijoiden opintojen ohjauksen organisoinnista ammattikorkeakoulussa vastaa koulutuksen vararehtori.

Opintojen ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa sekä tukea ammatillista suuntautumista ja työllistymistä. 

Korkeakouluopinnot edellyttävät opiskelijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta omien opintojensa edistymisestä. Itseohjautuvan opiskelun lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää erilaisia opintojen tueksi tarjottavia palveluja. 

Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) opintojensa alkuvaiheessa ja vastaa sen ylläpidosta ja päivittämisestä. HOPS tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa. Opiskelijan HOPS sisältää opetussuunnitelmassa määritellyn tutkintorakenteen mukaiset opinnot.

Opiskelija noudattaa sitä opetussuunnitelmaa, joka on voimassa silloin, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi opiskelijaksi. Opiskelija voi noudattaa myös myöhemmin voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman voimassaolon päätyttyä tai opintojen vanhentuessa opiskelija voidaan siirtää noudattamaan uusinta voimassa olevaa opetussuunnitelmaa tai sitä opetussuunnitelmaa, jota hänen suorittamansa opinnot parhaiten vastaavat.

Opiskelijat ilmoittautuvat suorittamaan opintojaksoja ammattikorkeakoulun päättämän aikataulun ja käytänteiden mukaisesti. 

Opiskelija vahvistaa paikkansa opintojaksolla olemalla läsnä opetuksen alkaessa tai muutoin opettajan ilmoittamalla tavalla. Jos opiskelija ei sairauden tai muun esteen vuoksi pysty osallistumaan opetuksen alkuun, hän voi myös vahvistaa opiskelupaikkansa ilmoittamalla siitä opettajalle etukäteen. 

Opintojaksolle ilmoittautuminen voidaan hylätä, jos opintojakson esitietovaatimukset eivät täyty. Opintojakson osallistujamäärää voidaan rajoittaa.

Hyväksytysti suoritetulle tai hyväksiluetulle opintojaksolle ei voi ilmoittautua uudelleen. 

Tentteihin ilmoittaudutaan erikseen ja ilmoittautumisista on säädetty 36 §:ssä.

Ammattikorkeakoulussa voidaan järjestää opintojaksoista erimuotoisia tenttejä, esimerkiksi paperitenttejä, Exam-tenttejä, Moodle-tenttejä ja suullisia tenttejä.

Opettaja määrittelee opintojakson tenttikäytännöt viimeistään opintojakson alkaessa.

Tenttien uusimisissa noudatetaan LABin uusintatenttiohjeita, joita sovelletaan yleisinä tenttipäivinä suoritettaviin uusintatentteihin.

Mikäli opiskelija tarvitsee tentissä yksilöllisiä järjestelyjä, noudatetaan LABin ohjeita tenttimisen erityisjärjestelyistä.

Opiskelijan on ilmoittauduttava tenttiin ammattikorkeakoulun sähköisessä ilmoittautumisjärjestelmässä tai muulla opettajan ilmoittamalla tavalla.

Tenttiin on oikeus osallistua siihen asianmukaisesti ilmoittautuneella opiskelijalla.

Opettaja ei ole velvollinen pitämään opiskelijalle tenttiä, ellei opiskelija ole siihen ilmoittautunut.

Tenttiin osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä.

Opiskelijalla on oikeus uusia hylätyn opintojakson toteutuksen suoritus kaksi kertaa yhden vuoden aikana siitä hetkestä alkaen, kun opintojakson toteutus on päättynyt. Edellä mainittu edellyttää, että se on opintojakson aikataulun ja suoritustavan mukaisesti mahdollista.

Opintojakson hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa tenttimällä yhden kerran vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, jolloin arvosana on kirjattu opintorekisteriin. Jos korotusyrityksen arvosana on heikompi kuin alkuperäinen, jää alkuperäinen arvosana voimaan. 

Hyväksytyn arvosanan korotusoikeus koskee vain opintojakson tenttiä. Korotusyrityksen edellytyksenä on, että koko opintojakson arvosanaa on mahdollista tenttimällä korottaa. Opintojakson muita osasuorituksia ei voi korottaa.

Opettaja voi perustellusta syystä ja resurssien salliessa antaa korottaa myös muulla tavalla kuin tenttimällä suoritettavaa opintojaksoa. Siinä tapauksessa korotusoikeus koskee kaikkia opintojaksolla olevia opiskelijoita ja opettajan on opintojakson alussa kirjallisesti ilmoitettava, mitä opintojakson tenttiä vastaavaa suoritusta korotusoikeus koskee.

Opiskelija, joka on jo saavuttanut opintojakson arvosteluasteikon parhaan loppuarvosanan, ei voi osallistua opintojakson uusintatentteihin. 

Hyväksyttyä opinnäytetyötä ei voi tehdä uudestaan tai korottaa sen arvosanaa.

 LAB-ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja ei voi korottaa hyväksilukemalla opintojakso muualla suoritetuilla opinnoilla.

Opintosuorituksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää, teosta tai muuta suoritusta, joka sisältyy ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin.

Opintosuoritukset arvioidaan joko käyttämällä arviointiasteikkoa erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), hylätty (0), tai arviointiasteikkoa hyväksytty - hylätty. 

Opinnäytetöiden arvioinnissa käytetään arviointiasteikkoa 0–5.

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla hyvä taito (HT), tyydyttävä taito (TT) tai hylätty. 

Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja ja opinnäytetyön arvioinnista vastaa opinnäytetyön ohjaaja ja mahdollinen toinen arvioija. Opettaja arvioi opiskelijan osaamista suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin 

Opintojakson lopullinen arvosana muodostuu opintojakson suorituksista opettajan ennalta päättämällä tavalla. Jos opintojaksolle hyväksytty opiskelija ei tee opintojakson suorituksia, opintojakso arvioidaan hylätyksi. Opintojaksolle ilmoittautumista ei voi perua yhdenkään arvioidun osasuorituksen jälkeen. 

Opintojakson suoritusvaatimukset ovat voimassa vuoden ajan opintojakson opetuksen päättymisestä. 

Opettajan tulee toimittaa opintojakson loppuarvosanan tulokset opiskelijoiden tietoon ja opiskelijarekisteriin 30 vrk:n kuluessa siitä, kun opintojakson viimeinen opintosuoritus on tehty ja palautettu opintojakson toteutusaikataulun mukaisesti. Useita päiviä auki olevan Exam- tai Moodle -tentin tulokset on toimitettava 30 vrk:n kuluessa tentin sulkeutumisesta. 

Kesä-heinäkuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon kahden kuukauden kuluessa, kuitenkin viimeistään elokuun loppuun mennessä. Joulukuussa järjestetyn tentin tai muun opintosuorituksen tuloksista opettajan tulee toimittaa tiedot tuloksista opiskelijoiden tietoon 45 vrk:n kuluessa.

Opiskelijarekisteriin tallennettuihin tuloksiin ei tehdä muutoksia, ellei tallennuksessa tai tiedoissa ole virheitä. Rekisteristä ei esim. poisteta suoritettuja opintoja eikä opintojaksojen arviointiasteikkoja muuteta.  

Opettajan on säilytettävä tenttien vastauspaperit ja muut vastaavat opintosuoritukset sekä tenttien osallistujalistat vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Opintosuoritusten ohjaus- ja arviointiprosesseissa voidaan käyttää sähköistä plagiaatintunnistusohjelmaa.  Jos plagiaatintunnistusohjelman käyttö on osa opintosuorituksen arviointia tai ohjausta, opiskelija ei voi kieltää järjestelmän käyttämistä työnsä tarkastamiseen, jos haluaa työnsä arvioitavaksi. Kaikki LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarkastetaan sähköisellä plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Tarkastamisen tekee opiskelija ja raportin tulkinnan työn tarkastaja/ohjaaja. Opettajalla on aina oikeus vaatia tarkastus plagiaatintunnistusohjelmalla, jos on aihetta epäillä opiskeluvilppiä.

Opiskelija vastaa kirjallisissa opintosuorituksissa hyödynnettyjen lähteiden merkitsemisestä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Opettajalla tulee olla halutessaan mahdollisuus tutustua opintosuorituksissa hyödynnettyihin alkuperäislähteisiin opiskelijan töitä arvioidessaan. Mikäli opiskelija hyödyntää tekoälyä opintosuorituksen lähteenä, opiskelija vastaa tekoälyn tuottamien alkuperäisaineistojen tallentamisesta ja myöhemmästä saatavuudesta.  

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto­suoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. 

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on lain mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut edellä mainitusta päätöksestä tiedon.

Oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta, jonka tehtävänä on opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittely. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

43 § Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö on julkinen. Opinnäytetyön laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja sen laajuus on vähintään 15 opintopistettä. Rakennusmestarikoulutuksen opinnäytetyön laajuus voi olla vähintään 10 opintopistettä.

44 § Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on tutkimustyön luonteinen. Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä.

45 § Opinnäytetyöraportti

Opinnäytetyöstä laaditaan opetussuunnitelmassa asetettujen vaatimusten mukainen kirjallinen opinnäytetyöraportti, jonka opiskelija tallentaa Theseus-verkkokirjastoon ja määrää tallennusvaiheessa opinnäytetyölleen käyttöoikeudet. Kaikki LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarkastetaan sähköisellä plagioinnintunnistusohjelmalla. Tarkastamisen tekee opiskelija ja ohjelman käytöstä kerrotaan opiskelijalle etukäteen.

Opinnäytetyö laaditaan koulutusalalle soveltuvasta aiheesta. Opinnäytetyö voidaan suorittaa myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Tällöin on kuitenkin opiskelijan itsenäinen osuus työstä pystyttävä osoittamaan ja arvioimaan.

Opinnäytetyö tehdään suomen tai englannin kielellä. 

Ammattikorkeakoululla on päävastuu opinnäytetyön ohjauksesta ja arvioinnista. Työelämä- ja hanketoimijat voivat olla mukana ohjaamassa opinnäytetyötä.

Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää ammattikorkeakoulun yhteisten ja yleisten opinnäytteiden ohjeiden antamisesta. Koulutusalat voivat antaa tarkempia ohjeita. 

46 § Kypsyysnäyte

Tutkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön aiheeseen (sisällön kypsyysnäyte) ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (kielitaidon kypsyysnäyte).  Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on Suomessa saanut koulusivistyksensä. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetaan kypsyysnäyte englannin kielellä. Kypsyysnäyte on yksilötehtävä, vaikka opinnäytetyö olisi kirjoitettu pari- tai ryhmätyönä.   

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijoille tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta.

47 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa esitetyn kielitaidon.

Kielikeskuksen johtaja voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Päätös pitää perustella kirjallisesti. 

48 § Tutkintotodistus

Tutkintotodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut tutkintoon kuuluvat opinnot sekä saavuttanut 47 §:ssä määritellyn kielitaidon.

Tutkintotodistus koostuu kolmesta osasta ja siihen kuuluu todistussivu, tutkintotodistuksen opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement -liite.

Tutkintotodistusten mallit vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori. Rehtori tai hänen määräämänsä allekirjoittaa tutkintotodistuksen ja Diploma Supplementin.

Todistukseen kirjoitetaan tutkintonimikkeen lisäksi tutkinnon keskeinen sisältö ja sen laajuus, ohjelman nimi ja mahdollinen ammatillinen pääaine tai suuntautuminen ja opinnäytetyön aihe. Ammattikorkeakoulututkinnon todistuksessa on maininta harjoittelun hyväksymisestä.

Tutkintotodistukseen merkitään myös suomen tai ruotsin kielen taito. Todistukseen merkitään koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielisiltä opiskelijoilta koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä arvosanat maan toisen kielen suullisessa ja kirjallisessa taidossa.

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle tutkintotodistuksen suoritetusta tutkinnosta ja tutkintotodistuksen opintosuoritusotteen, josta näkyvät kaikki opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opintojaksot ja niiden arvosanat. 

Muulla kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan suomenkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Suomenkielisestä tutkintotodistuksesta annetaan englanninkielinen käännös.

Ammattikorkeakoulu antaa tutkinnon suorittaneelle tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement). Liitteessä annetaan tiedot ammattikorkeakoulusta ja opiskelijan suorittamien opintojen luonteesta, taustasta, tasosta, sisällöstä ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Opiskelun aikana opiskelijalla on oikeus saada opintorekisteriote todistuksena opintosuorituksistaan.

Muiden korkeakoulujen kanssa toteutettavissa yhteistutkinto-ohjelmissa noudatetaan tämän pykälän säädöksiä soveltuvin osin erikseen sovittavalla tavalla.

49 § Valmistuminen

Opiskelija voi valmistua LAB-ammattikorkeakoulusta suoritettuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti tutkintoon kuuluvat opinnot. Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi sille lukukaudelle, jolloin hän tekee valmistumispyynnön. Valmistumispäivämäärä on valmistumispyynnön lähettämisen päivämäärä, jos kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin.  Muussa tapauksessa valmistumispäivä on päivä, jolloin kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä.

Tutkintotodistukset myönnetään vuodenvaihdetta ja heinäkuuta lukuun ottamatta kolmen viikon kuluessa valmistumispyynnön tekemisestä tai kun kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä.

LAB-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Tutkintoon hyväksytään harjoittelua enintään opetussuunnitelmassa määritelty laajuus.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on valtioneuvoston ammattikorkeakoulusta antaman asetuksen (1129/2014, 4 §) mukaisesti:

1. laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja – taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä,
2. valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä,
3. edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen,
4. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on valtioneuvoston ammattikorkeakoulusta antaman asetuksen (1129/2014, 5 §) mukaisesti:

1. laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä,
2. syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä,
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen,
4. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

52 § Opiskelijoiden tasavertaisuus 

Kaikkia LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opiskelemaan hakevia kohdellaan tasavertaisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnassa noudatetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. 

53 § Opiskelijapalaute ja opetusta koskevat huomautukset

Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan ammattikorkeakoulun opetuksen ja muiden toimintojen kehittämiseen mm. antamalla palautetta ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään kuuluvien palautemenettelyiden kautta. Palautetta kootaan opintojaksokohtaisesti sekä tietyissä opintojen vaiheissa; esim. opintojen alussa ja valmistumisen yhteydessä. 

Opiskelija voi antaa palautetta opetuksesta vapaamuotoisesti esimerkiksi yksikön johtajalle, osaamispäällikölle, opettajalle, opintopalveluiden henkilökunnalle tai koulutuksesta vastaavalle vararehtorille. 

Opintojaksojen opetukseen, saamaansa ohjaukseen, opetusjärjestelyihin tai muuhun ammattikorkeakoulun opetustoimeen liittyvään asiaan tyytymätön opiskelija/opiskelijaryhmä voi tehdä ammattikorkeakoululle vapaamuotoisen, kirjallisen huomautuksen. Huomautus annetaan eLABissa olevan aloite- ja palautekanavan kautta. Palaute käsitellään palautekanavan prosessin mukaisesti.

54 § Opiskeluvilppi 

Opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakouluopiskelun eettisten toimintaperiaatteiden tuntemista ja niiden noudattamista. Eettisesti ongelmallisissa tilanteissa opiskelijoita autetaan ja ohjataan toimimaan oikein. Kaikki epäilykset opiskeluvilpistä tutkitaan ja todennetusta opiskeluvilpistä rangaistaan. 

Vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan ammattikorkeakoulun opiskelun vilppitapausten menettelyohjeiden mukaisesti. 

Vilpilliseksi menettelyksi katsotaan sekä vilpin tekeminen että vilppiin avustaminen.

Tentti on aina lähtökohtaisesti yksilösuoritus, ellei toisin ole erikseen ohjeistettu.

Jos arvioitavaksi jätetty opinnäytetyö sisältää vilppiä esim. plagioitua tekstiä, vilppiepäilyn käsittelyssä toimitaan ammattikorkeakoulun opiskelun vilppitapausten menettelyohjeiden mukaisesti. 

55 § opiskelijan kurinpito 

Ammattikorkeakoululain (932/2014 38 §) mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

• häiritsee opetusta,
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti,
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä,
• kieltäytyy ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen osoittamisesta tai
• on ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä 2 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat edellä tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus.

Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Samalla, kun opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2026 alkaen.